Facebook fasilitoinnin tukena

Henkilöstön kehittäjän perustyökalupakki koostuu tusseista, maalarinteipistä, fläpeistä ja tarralapuista. Ryhmätyötilaisuuden jälkeen esimies rullaa lopputuloksena syntyneen toimenpidefläpin laukkuunsa ja lupaa palata asiaan. Kuten kaikki tiedämme, aina ei palata.

Jos toimenpiteet ovat riittävän konkreettisia ja sopivan kokoisia, on työyhteisöllä mahdollisuus päästä eteenpäin. Koko maailmaa kun ei yhdellä ryhmätyöllä muuteta. Dokumentit ja vastuu jatkon toteutumisesta jää yleensä esimiehille. Joihin pointteihin on ehkä vastuutettu joku muukin työyhteisön jäsen, mutta esimies on lopulta vastuussa, halusi tai ei.

Kokeilin tällä viikolla tarralappujen rinnalla miten Facebook taipuu kehittämispäivän ryhmätyövälineeksi. Tein osallistujille salatun FB-ryhmän, johon kutsuin osallistujat ennen tapahtumaa. Lähtökohtana oli siis se, että kaikki osallistujat enemmän tai vähemmän käyttävät Facebookia tai ainakin heillä on FB-tili. Pyysin osallistujia ottamaan kannettavat mukaan tilaisuuteen.

Teimme työyhteisön kehittämiseen liittyviä ryhmätöitä ja pyysin osallistujia kommentoimaan prosessia myös FB-ryhmään. Keskustelu oli koko ajan kaikkien nähtävillä, sekä omalla koneella että screenillä. Osallistujat innostuivat ryhmään kommentoinnista ja sinne saatiin myös valokuvia. Osallistujilla oli mahdollisuus myös seurailla mitä muissa ryhmissä keskusteltiin, joskaan en usko että heillä oli tähän aikaa.

TIlaisuuden aikana käytimme myös fläppejä ja lappuja ja ryhmien kokoonpanoa vaihdeltiin useaan kertaan. Mutta FB-ryhmään kommentointi oli mukana koko päivän. Kun yhteenvedon aika tuli, pyysin ryhmiä kirjaamaan konkreettiset toimenpide-ehdotukset Facebookiin. Siihen saakka FB-ryhmän käyttö oli vapaaehtoista.

Se, miten Facebook-ryhmään kirjattujen tavoitteiden kanssa toimitaan on työyhteisön ja esimiehen asia. Mutta päivän jälkeen kaikkien osallistujien käytössä on ainakin dokumentaatio tilaisuuden kulusta, käydyistä keskusteluista ja sovituista tavoitteista. Prosessi on huomattavasti avoimempi kuin se esimiehen salkkuun rullattu fläppi. Mikään ei estä myöskään keskustelun jatkamista jos näin halutaan.

Merkittävä hyöty FB-ryhmän käytöstä oli myös se, kuinka ainakin tässä tilanteessa se selvästi innosti lippulappujen turruttamia osallistujia. Ja ehkä vähensi keskittymistä hajottavaa tweettailua ja muuta oheistoimintaa.

Kokeilu kannusti jatkamaan samalla tiellä. Käytännössä tässä on tietysti esteitä. Hyvin harvassa työyhteisössä kaikki ovat jo valmiiksi FB-käyttäjiä, eikä sitä voi missään tapauksessa edellyttää. On myös varottava, ettei väline vie huomiota pois itse asiasta. Kaikki olennainen on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja sovellukset ovat vain dokumentoinnin tukena. Uutuuksia ei kannata ryhmätyötilanteissa esitellä, jottei tilaisuuden fokus katoa. Mutta oikeassa paikassa suosittelen kokeilemaan.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s