Henkilökohtaisuutta vai kehityshankkeita – miten kertoa yhteisöllisyydestä?

Verkottunutta yhteisöllisyyttä ja sen logiikkaa on vaikea ymmärtää ilman että siihen itse osallistuu. Somea ei  voi tarkastella ulkoa. Tai voi,  mutta ilmiöstä ei saa kunnolla otetta.

Tämä oli ensimmäinen ajatukseni kun ryhdyin miettimään saamaani  toimeksiantoa: ”esittele uusia some-hankkeita ja näkymiä HR:n ja osaamisen näkökulmasta”. Esitykseni yleisöllä ei ole kovin laajaa omakohtaista kokemusta verkkoläsnäolosta, mutta toki perusjutut ovat tuttuja, kuten FB. Tweettaajia ei joukossa ole.

Mietin mitä kertoisin. Mitä kerrottavaa on ja mitä se merkitsee. Aivan liian nopeasti tulee ensimmäinen kommentti: no tuotahan tehtiin netissä jo 10 vuotta sitten. Vaikka ei todellakaan tehty.  Ja toinen kommentti seuraa: liittyykö tuo työhön?  Olet HR-ammattilainen, onko tuo HR:ää?

Tähän sitten esiintyjän into jo hyytyykin.

Päätinkin koulutus/kehityshankkeiden ja tapahtumien sijaan avata sitä, mitä minä henkilönä teen verkossa. Näytän ne paikat ja keskustelut sekä tavan jolla verkossa olen. Ihmiset, joiden tekemisiä seuraan ja joiden kanssa juttelen.

Eniten majailen täällä blogissani (en päivittäin), FB:ssä ja Twitterissä. Siinä on verkkoläsnäoloni perusta. Minulla ei ole eri rooleja, olen joka paikassa Sari. FB:ssä ylläpidän kolmea sivua: HR akatemia, Social Web Tools YLE ja Social Web Workshops. 

Olen suosittelukulttuurin kannalla: lähes kaikki webbisaitit/blogit/videot/uutiset, joita luen, ovat jonkun suosittamia. Joko Twitterissä tai FB:ssä. Äärimmäisen harvoin menen omatoimisesti tietylle sivulle, jos Google mapsia tai reittiopasta ei lasketa. En seuraa säännöllisesti muita kuin ihmisiä.

Ja silti olen mielestäni aiempaa paremmin kartalla siitä, mitä tapahtuu ja mihin kannattaa osallistua. Ja kaikenlaiseen osallistunkin.

Koska elämässä on myös roskisten vientiä, puuron keittoa,  tiimikokousta ja excelöintiä ei aikaa verkottumiseen ole tarpeeksi.  Toivoisin voivani seurata enemmän mitä Qaikussa keskustellaan (jos tuntuu ettei ole mitään jännää kannattaa tsekata Qaiku) ja perehtyä moniin hyviin esityksiin Slidesharessa sekä itse jakaa omia tekeleitäni sinne.

Jos minua mietityttää jokin asia, saan siihen aika helposti kiinnostavia keskustelukumppaneita, oli kyseessä sitten kehityskeskustelukoulutus, hyvän ravintolan löytäminen tai puutarhanhoito.  Ja nyt Henry ry on perustanut Sosiaalisen median jaoksen (twitterissä #henrysome), jonka avulla olen kohdannut uusia HR-tuttuja ja tätä kautta myös puhtaasti ammatillinen keskustelu on syventynyt.

Olen imeytynyt tähän yhteisölliseen maailmaan todella nopeasti, vuodessa. En voisi kuvitellä tekeväni töitä enää toisin.  Tämä on siis henkilökohtaista kuten alussa sanoin.

Mutta miten avaisin tätä niille, jotka eivät vielä ole mukana? Onko oman tarinan kertominen hyvä kulma yhteisöllisyyteen? Ja millaisista HR/Some –aiheisista hankkeista ja näkymistä kertoisin?

 

 

6 kommenttia artikkeliin ”Henkilökohtaisuutta vai kehityshankkeita – miten kertoa yhteisöllisyydestä?

  1. Hei Sari,

    erittäin mielenkiintoinen kirjoitus. Työskentelen itse terveyden edistämisen ammattilaisten parissa ja pohdin juuri näitä kysymyksiä. Uskon itse henkilökohtaiseen lähestymistapaa. Sen sijaan, että kertoisi jotain abstraktia netin demokratisoivasta ja verkostoivasta voimasta, on tärkeää avata konkreettisesti, mitä mahdollisuuksia some tarjoaa ja miten se ”vinksauttaa” tapaa lähestyä maailmaa tuoreella tavalla.

    1. Henge kirjoitti:Oivoi, onhan tsosua peleje4, joita varmasti kannattaisi kokeilla.Ahdasmielisyys ja rahakirstu ovat syyt miksi tulee hankittua noista vain GTA.Muuten taidan pite4ytye4 aiempien vuosien tuotoksissa.Alelaarin toive hankintoja ovat Forza Horizon ja Xcom UE. Ja ehke4 mielenkiinnosta BlackOps2, koska ne4ytte4e4 sise4lte4ve4n *kaiken*. Varmasti sekava tuotos.Ja tulipa mieleen, ette4 voisi kokeilla Steamia nuha-pumppu-linux koneessa.Pelimiesten vuosi 2013!

  2. Henkilökohtaisten kokemusten kertominen ja tarinat toimivat, koska ne tuovat konkretiaa, johon aloittelija pääsee helpommin mukaan kuin teoreettisiin pohdintoihin. Myös muiden kokemusten tai case-esimerkkien esitteleminen voi olla avuksi.

    Paras tapa tutustua sosiaaliseen mediaan ja sen mahdollisuuksiin on lähteä itse mukaan ja kokeilemaan. Olennainen kysymys lienee, miten saada muut mukaan? Minusta tässä tärkeintä on vain kutsua mukaan, olla itse innostunut ja innostaa siten muita, rohkaista ja kannustaa. Toki täytyy ymmärtää, ettei kaikki ehdi/jaksa/halua lähteä mukaan. Sekin täytyy hyväksyä. Pakottaminen sopii kauhean huonosti sosiaaliseen mediaan.

    Jos asiaa on tarkoitus miettiä porukalla, niin tekisin sen avoimella kutsulla ja yhteisöllisöllisillä työskentelymenetelmillä. Somea ei oikein voi opettaa pönöttämällä 🙂

  3. Tuon somen aiheuttaman maailman vinksahtamisen kuvaaminen on hyvä tavoite. Jotain on tosiaan muuttunut. Isosti.

    Yhteisöllinen toiminta on nimenomaan pakotonta ja vapaaehtoista. Se on jatkuvaa talkoohommaa joko oman tai kaverin asian parissa.

    Innostuneena oleminen vaatii ainakin sen, että voi seurustella aika ajoin muiden innostuneiden kanssa. Yksin ihminen hyytyy.

    Siksi onkin mukavaa, että Henryn some-jaos jälleen ensi viikolla kokoontuu, toivottavasti JanneR pääset paikalle! 😉

  4. Enpä minäkään keksi muuta kuin oman tarinan kertominen innostavasti niin, että erittelee niitä konkreettisia hyötyjä joita itse on somesta saanut. Esimerkiksi pikaisen vastauksen siihen kehityskeskustelukoulutuskysymykseen.

    Ihmiset tutkailevat SoMea kovin eri kantilta. Yhdistelmä blogi, Twitter ja FB saattavat nekin kuulostaa asiaan vihkiytymättömästä jo kovin työläältä, vaikkei sitä ehkä ’alan piireissä’ olekaan. Ehdotan että ähkypelon hälventämiseksi kerrot sen saman esimerkin jonka joskus kerroit minulle: Kyseessä ovat samanlaiset valinnat kuin se mitä lehtiä luet tai tv-ohjelmia katsot.

    Ehkä tulossa olevassa tilaisuudessasi voitaisiin myös yhdessä luoda kaikille osallistujille Twitter tili, ja antaa vinkkejä joistakin hyvistä, omaan intressiin liittyvistä seurattavista ja myös parhaista SoMe-innostajista.

    Ilman heitä tämä homma ei toimi! Itse odotan tämän hetkiseen SoMe väsymykseeni/laiskuuteeni uutta buustia huomisesta SoMeTimesta ja tiistain jaostapaamisesta;-)

  5. Aivan samoja asioita olen kanssasi pohtinut, Sari. Yhteisöllistä mediaa on tosi vaikea yrittää selittää. Itse kokeilemalla löytää parhaiten itselleen käyttökelpoisimmat sovellukset yms.

    Itse en ole vielä pitkän linjan konkari, joten aloittelijan haasteet ovat vielä tuoreena mielessä. Kokeilu on ollut avainsana, samoin pitkäjänteisyys. Aloittaessa on vaikea hahmottaa, mitä hyötyä somesta on. Hyöty on konkretisoitunut vähitellen ryhmien ja seuraamisen kautta.
    Erinomainen ryhmä on ollut Henrysome. Tapaamisten välillä keskustelu on syventynyt netissä. Lisäksi on paljon mukavampi osallistua keskusteluun ja kommentoida, kun on kyse jo tutuista henkilöistä. Jos nyt lähtisin aloittelemaan, etsisin ensin pari tuttua ja aloittaisin seuraamisen heidän avullaan.
    Itse voisin kuvitella, että ehdottaisin töissä esim oman twitter-ryhmän perustamista. Siellä voisi palaverien välillä jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä tms. Näin pääsisi heti kiinni konkretiaan.

    Mutta, mitä hyötyä siitä somesta on? Itse olen saanut syvempää ja tarkempaa tietoa asioista, kuin mitä olisin löytänyt vain googlaamalla. Samalla olen kokenut saavani virtuaalista vertaistukea. Hr-ihmiset näyttävät kaikki painivan melko samanlaisten ongelmien kanssa.

    Pelkästään siis positiivisia kokemuksia. Minäkin odottelen jo ensi viikon Henryn jaoksen kokoontumista. Jaoksen toiminnassa näkyy hyvin sosiaalisen median toimintatapa. Samalla koen, että jaos on tavallaan testiympäristö, jossa otetaan käyttöön eri välineitä. – tuli mieleen, että olisi mielenkiintoista avata keskustelu, miten käyttöönoton vaiheet koko ryhmän tasolla ovat menneet.
    Toivottavasti en aivan eksynyt kommentissani harhapoluille. Nähdään ensi viikolla!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s