Unelma lähityöstä

Etätyö on ilmiö, joka herättää keskustelua. Se on yhdelle yhtä ja toiselle
toista. Itse olen havainnut lukuisia tapoja ”olla etänä”.

Ammattietäilijä asuu eri puolella maata kuin työpaikkansa eikä käytännössä
koskaan käy työpaikalla. Henkilön koko tiimi saattaa olla hajallaan ympäri
maailmaa ja fyysinen etäisyys työyhteisöön on normaali olotila. Tämä
työskentelytapa edellyttää aika vahvaa it-osaamista, sillä myös mikrotuki
on etäällä eikä ilman verkkoa työ suju. Jos tekniikka ei pelitä, on etätyö
painajaista.

Täysin toinen ääripää on epätyöskentely, jota myös olen tavannut.
Epätyöläinen sanoo pitävänsä etäpäivän ja samassa lauseessa ilmeisesti
vahingossa luettelee ne kaikki omat asiat, jotka aikoo epätyöpäivän aikana
hoitaa. Kotiasioiden hoito päiväsaikaan on ymmärrettävää ja pakollistakin,
mutta jos epätyöläisellä ei ole käytössään kotona verkkoyhteyttä ja
sähköpostikin on out-of-office -asennossa, niin miksi kutsua päivää
työpäiväksi? Varsinkin kun nämä epätyöpäivät helposti osuvat kesäaikaan ja
perjantaille, kun muutenkin on hyvä lähteä mökille ennen ruuhkia.

Muiden työajan käyttö ei minulle kuulu, mutta nämä epätyöntekijät lokaavat
samalla erittäin toimivan etätyön mainetta, varsinkin sellaisilla
työpaikoilla, joissa etätyö ei ole vakiintunut ja määritelty käytäntö.

Etätyön määrittely voikin olla tarpeen, jotta kaikki tietävät mistä
puhutaan. Akava on ottanut asiaan kantaa ja myös tutkinut etätyötä. Se
sopiikin itsenäiseen asiantuntijatyöhön, jota akavalainen työ usein on.

Etätyö on myös suhteellinen käsite, kuten Heikki Sundquist blogissaan
osuvasti kirjoittaa. Miten niin ollaan etäällä työstä, työhän tässä käden
ulottuvilla? Olen miettinyt samaa työpaikalla työhuoneessani istuessani.
Koko käytävä on autio ja täällä istun hiljaisuudessa yksin. Miten tämä
eroaa siitä, että olisin kotona? Eikö etätyö ole etäällä nimenomaan muista
ihmisistä, työkavereista? Voin siis tehdä etätyötä työpaikalla, jos en
päivän aikana tapaa muita ihmisiä. Jos kalenteri on tyhjä on tämä riski
suuri, ellen tee itse aloitetta ja ota lähikontaktia.

Asiantuntijatyön ytimen, sen lähityön, muodostaa vuorovaikutus muiden
ihmisten kanssa. Yhteisöllinen viestintä murtaa mukavasti tätä etä-lähi
-akselia. Vaikka olisinkin pyjamassa kotona etätyössä, pysyn osittain
työpaikan sykkeessä Facebookin, Twitterin ja Yammerin avulla. Perinteisen
sähköpostin lisäksi. Fiilikset ja nopeat kuulumiset välittyvät koko ajan ja
tunnen kuuluvani yhteisöön. Se on mukava tunne. Ja tärkeä osa sekä
työntekijänä olemista että työpaikkaan sitoutumista.

Työpaikat on nykyään suunniteltu liian usein eristetyssä työpisteessä
tapahtuvaa etätyötä varten. Työpaikalla läsnäolon arvo perustuu kuitenkin
vuorovaikutukseen ja kommunikointiin IRL, nokitusten eli facetimeen.
Hetket, jolloin ehdin jutella kollegoiden kanssa ovat kirkkaita timantteja
työpäivän kulussa. Ideointi ja asioiden kehittely toimii parhaiten
kasvotusten. Myös neuvottelu ja ongelmien ratkominen tulee sujuvaksi
kasvotusten, vaikka yleisempää taitaa olla se, että lähetän pitkän
sähköpostin omasta huoneestani naapurikäytävän huoneeseen ja pallottelemme
asiaa sillä tavoin. Koska on niin kiire, ettei ehdi tavata. Kuka laskee
kuinka paljon aikaa kuluu sähköpostin äärellä?

Unelmatyöpaikkani olisi kohtauspaikka, jossa tapaisin ihania ja loistavia
työkavereitani, lähityöpäivä täyttyisi kontakteista ja keskustelusta. En
avaisikaan sähköpostia. Tekisin lähityötä ihmisten kanssa tiloissa, jotka
on suunniteltu satunnaisia ja suunniteltuja tapaamisia varten. Sen
yksinäisen osan työstäni eli etätyön voisin suorittaa joko työpisteessä,
kahvilassa, junassa, kotona tai ihan missä vain. Tai melkein missä vain,
kuten Savon Sanomien toimittaja kokemuksiaan jakaa.

Työaikani jakautuisi eri tavalla kuin tällä hetkellä. Minulla olisi päiviä,
jolloin kalenteri on aivan täynnä lähityötä varten ja päiviä, jolloin se on
täysin tyhjä ja minulla olisi etätyörauha. Kuulostaa ihanalta!

3 kommenttia artikkeliin ”Unelma lähityöstä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s