Hyvä työnhakijakokemus koostuu yksinkertaisista asioista

Työnhakutilanne on äärimmäisen epätasa-arvoinen. Siinä kohtaavat hakija, jonka tulevaisuudensuunnitelmat ja ehkä perheasiatkin riippuvat siitä, saako hän hakemansa tehtävän ja toisella puolella pöytää istuvat esimies ja rutinoitunut rekrykonsultti, joilla on edessään parhaimmillaan satoja hakemuksia, massaa.

Tilanteen hoitaminen sekä nopeasti että tehokkaasti, mutta samalla kunnioittavasti ja inhimillisesti on todellakin haastavaa.

Henryn jaostapaamisessa puhuttiin tänään työnantajabrändistä ja erityisesti hakijakokemuksesta (candidate experience). Hienoa, että HR on Suomessakin havahtunut huomaamaan millaisia mielikuvavaikuttajia työnhakijat, yleensä ei-valitut ja siten pettyneet sellaiset, ovat. Ja että heitä on tosi paljon.

Organisaatio (ja esimies) on kiinnostunut vain siitä yhdestä, tehtävään valitusta henkilöstä, mutta brändimielessä ne noin 200 pettynyttä hakijaa ovat huomattavasti tärkeämpi ryhmä. Ja heidän kohtelustaan vastaa viimekädessä HR.

Kokoan tähän muutamia ryhmäkeskusteluissa esiin tulleita ajatelmia ja hyviä käytäntöjä.

Työnhakijapalvelu

Keskusteluissa nousi esiin termi työnhakijapalvelu, joka voisi olla nimi kokonaisuudelle, jossa hakijalle rekryprosessissa viestitään. Palvelu-sana sopii hyvin, koska se pakottaa miettimään rekrytoijan roolia palvelutehtävänä suhteessa hakijaan. Rekrytoijahan onnistuessaan tekee kaikille palveluksen: työ ja tekijä kohtaavat.

Erään ns. nörttejä paljon rekrytoivan IT-yrityksen käytäntönä on sparrata hakijoita ennen haastattelua. HR-asiantuntija käy haastatteluun tulevien kanssa läpi mihin asioihin ja kysymyksiin kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä kannattaa sanoa.

Näin haastateltavista saadaan rekrytilanteessa mahdollisimman paljon irti ja esimiehen on helpompi valita parhaat tekijät. Haastateltavallekin tilanne on helpompi. Ja työnantaja näyttäytyy hakijalle humaanina ja reiluna. Ideaa voisi jalostaa omaankin työhön.

Hyvään työnhakijapalveluu kuuluu myös ripeä viestintä. Ei-viestit kannattaa lähettää mahdollisimman pian. Ei ole syytä odottaa että ns. nimet on paperissa. Rohkeampaa on ilmoittaa ei-valituille heti kun asia on selvä. Jos haastattelukutsu sitten tulisikin niin sehän enemmänkin iloinen yllätys.

Väliinputoajia saattavat olla ns. ehkä-hakijat. Heitä harkitaan tehtävään, joten ei-viestiä ei haluta lähettää, mutta he eivät kuitenkaan ole ykkoskandidaatteja. He jäävät helposti roikkumaan. On ikävää jos näin käy, sillä he ovat henkilöitä, jotka olisivat todella kiinnostavia, jos tehtävä olisi hieman toisenlainen.

Haastattelutilanne

Hyvä haastattelutilanne vastaa oikeasti firman arvomaailmaa. Hyvässä haastattelussa ihminen kohtaa ihmisen. Tilanne on mahdollisimman luonnollinen ja aito. Joskus toki on tehtävän luonteen kannalta syytä hieman koetella haastateltavaa, mutta mikään piinapenkki ei haastattelun ole syytä olla.

Rekrykonsultin ja esimiehen kannattaa valmistautua haastatteluun hyvin ja jakaa roolit; kuka kysyy ja mistä aiheesta. Taitava rekrykonsultti tunnistaa esimiehen osaamisen asteen ja osaa ottaa itselleen sopivan tilan haastattelussa. Kokemattoman esimiehen kanssa kannattaa käydä kysymyspatteristoa tarkastikin läpi, kokeneemman kanssa homma sujuu vähemmällä valmistelulla.

Konsultti ei saa jäädä haastattelussa näppäimistön vangiksi tekemään muistiinpanoja. Esille nousi hyvä vinkki kirjoittaa muistiin avainsanat ja heti haastattelun jälkeen koota muistiinpanot. Katsekontakti on todella tärkeä.

On todella huonoa brändityötä jos haastateltavalle jää tunne, että hänestä ei oikeasti oltu kiinnostuneita. Siksi kannattaa miettiä onko järkevää haastatella ns. muodon vuoksi, kuten joskus tehdään.

Sisäiset hakijat

Joissain organisaatioissa on tapana haastatella kaikki sisäiset hakijat. Myös ne, joita ei voi edes harkita. Tämä tuodaan haastattelussa esille ja haastattelun tarkoitus on enemmänkin kysyä mitä henkilölle kuuluu ja millaiseen suuntaan hän haluaisi itseään ja työuraansa kehittää. Arvokasta tietoa työnantajalle.

Todella mallikasta toimintaa, jos siihen vain löytyy resursseja. Sisäisiä hakijoita on syytä kohdella jos mahdollista vielä paremmin kuin ulkoisia. 2o katkeraa ja pettynyttä sisäistä hakijaa on mille tahansa organisaatiolle liian kova hinta yhdestä onnistuneesta rekrytoinnista.

Testaaminen

Soveltuvuusarvio on hakijalle usein työläs. Rekrytoijan kannattaa tarkkaan miettiä milloin tehtävä on niin vaativa, että tarvitaan arviointi, jossa haastateltava joutuu tulemaan paikan päälle. Vapaan saaminen esim. testipäivää varten ei ole helppoa, varsinkaan kun harva voi paljastaa todellista syytä poissaololle.

Testaaminen tulisikin tulevaisuudessa saada ajan ja paikan suhteen huomattavasti joustavammaksi. Onneksi tähän suuntaan ollaankin menossa.

Haastateltavalle on tärkeää saada testistä asianmukainen palaute. Joissain organisaatioissa on käytäntönä tarjota halukkaille noin tunnin mittainen henkilökohtainen uracoachaus-tyyppinen keskustelu, joka pohjautuu tehtyyn soveltuvuusarviointiin.

HR, markkinointi ja viestintä

Rekryviestinnästä ja somesta ei tapaamisessa juurikaan keskusteltu vaan pysyttelimme ns. perinteisissä HR-aiheissa. Edellämainittujen lisäksi keskustelimme rekryprosessista ja videohaastatteluista. Video kiinnostaa HR:ää, vaikka kovin moni ei vielä videohaastatteluja tai rekryvideoita ole tehnytkään.

Jaostapaaminen oli todella innostava, vaikka monia itselle läheisiä rekryviestinnän ja somemarkkinoinnin asioita ei siellä käsiteltykään.

Somehörhönä ja viestintäorientoituneena huomaankin itse viihtyväni yhtä hyvin viestintä-, markkinointi- kuin HR-ihmistenkin seurassa. Ja onkin varmasti niin, että innovatiivista rekrytointia tehdäkseen HR-ammattilainen tarvitsee vetoapua markkinoinnista.

Matti Lintulahti kirjoitti hyvän blogin journalismin ja markkinoinnin liudentumisesta verkossa yhteen. Ihan sama ilmiö tapahtuu akselilla HR-viestintä-markkinointi.

1-IMG_0072

Jaostapaamisen agenda:

1-IMG_0068

Ei liity aiheeseen, mutta tapaamispaikkamme eli uuden Alma Median talon aula oli aika hieno ja viihtyisä paikka ryhmätyölle.

1-IMG_0067

20 kommenttia artikkeliin ”Hyvä työnhakijakokemus koostuu yksinkertaisista asioista

  1. Kiitos Sari! Tosi hyvä yhteenveto keskusteluista. Työnhakijapalveluita pitää aktiivisesti kehittää palvelunäkökulmasta, nyt kun konsepti iski tajuntaan.

    1. Mine4kin yritin tusosa yhdesse4 vaiheessa helle4varaista kuorintaa ja muita pesujuttuja, mutta parhaiten tuntuvat itselle4ni pysyve4n ne4pyt kurissa pelke4lle4 vesipesulla (meikit poistan toki muulla). Ihonhan kaiketi pite4si kunnossa ollessaan puhdistaa itse itsense4, hinkaaminen vie vaan omat tarpeellisest f6ljyt iholta ja aiheuttaa lise4e4 talin tuotantoa (ke4sitte4e4kseni).

  2. Lopultakin joku on tajunnut tämän! Olen pitkään ihmetellyt miksi yritykset eivät ymmärrä, että jokainen hakija on myös yrityksestä kiinnostunut, potentiaalinen asiakas ja/tai viestinviejä. Liikaa tapahtuu sitä, että yrityksestä ei haun jälkeen kuulu mitään, ei edes sitä ei-viestiä. Edes erikseen kysyttäessä ei kerrota mistä jäi kiikastamaan, vaikka tämä olisi hakijalle tärkeää palautetta, jotta hän osaisi kehittää itseään oikeaan suuntaan. Näin toimivista yrityksistä ei todellakaan jää hyvä maksu – miksi he muka kohtelisivat asiakkaitaan paremmin, paitsi ehkä näennäisesti.

    1. Me kiite4mme, tyttf6 kiitte4e4 ja jatkamme slvahola. Te4me4he4n te4ste4 ene4e4 puuttui :DNo, oli ihan ok viikonloppu, ve4he4n museoo ja ve4he4n yste4ve4lle remonttimatskujen valintaa. Onneksi ei inspaa koska sitten niska voisi harmittaa viele4 enemme4n rajoittavana tekije4ne4 ;)Ps. Pe4ive4peitto on Hemtexiste4 ja te4htityynyliina on Prismasta ;)Kiito, kylle4 se aina piriste4e4 kun saa te4e4lte4 lukea kommentteja

  3. Tässä on paljon kehitettävää, että toimisi myös arjessa hyvin. Kun rekryjä tekee paljon, niin myös paljon hakijoita kulkee käsien läpi ja hommasta tulee bulkkituotetta. Vaikka se on samaan aikaan tosi henkilökohtaista hakijalle.

    Ja palautteesta olisi hyötyä hakijalle. Palautehan on samalla palkkio hakemisesta ja siihen käytetystä ajasta.

    1. Eloveena:Se on vaan siis tuubi, jonka sise4lle4 on toinen tuubi! Kaksi pitke4e4 pf6tkf6e4 pe4e4llekke4in!Eve:Me4 pesatrun :)… Jos se4 maksat, heh!Anonyymi:Joo tosiaan, se tuote oli siis mieleste4ni ihan ok, mutta ei kamalan riittoisaa. Tuubi kului ainakin suihkusaippuake4ytf6sse4 aika nopeasti. Kuulemma toimii shampoonakin, siten en itse ole tuotetta testannut, ehke4 se olisi pe4e4sse4 ke4ytettyne4 riittoisampaa… Mutta hyvin se pesi ja on tosi helle4varainen. Rita Stiensin suosikki, by the way 🙂

    2. Riitta-Sinikka; Ajattelin odotella hieimleljojln aikaa ja laittaa ne kukoistamaan lasikupuihin. Pauliina; Jos lf6yde4n kupuja lise4e4…niin tiede4n kehenke4 otan yhteytte4 😀 Kiitti vinkeiste4! Te4ytyy viele4 harkita mite4 lasikuvuista haluan tehde4.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s